Iho-oireet allergiaoireena

Vaikea atooppinen ihottuma pienellä lapsella on usein yhteydessä ruoka-allergiaan. Lähes kaikki vaikeasta atooppisesta ihottumasta kärsivät lapset herkistyvät hengitystieallergeeneille ja 75 %:lle puhkeaa astma ja/tai allerginen nuha. Yli puolella vaikeaa ihottumaa sairastavista imeväisikäisistä jokin ruoka-aine tai ruoka-aineet pahentavat ihottumaa. Ihottumaa voi epäillä allergian aiheuttamaksi, mikäli se on laaja-alainen tai reagoi huonosti rasvaushoitoon. Mikäli on kyse isommasta lapsesta tai jos pienen lapsen ihottuma on lievä eikä lapsella ole muita allergisia oireita, allergia ei yleensä ole oireiden taustalla.

Sellaiset ruoka-aineet, jotka vapauttavat histamiinia suoraan (esimerkiksi sitrushedelmät ja tomaatti), voivat pahentaa atooppista ihottumaa. Tällaisessa tapauksessa hoidoksi usein riittää, että lapsi ei syö liian suuria määriä ko. ruoka-ainetta.

Allergiseen reaktioon voivat viitata seuraavat iho-oireet:

-          eksanteema (punoittuma)

-          ihon lehahtelu

-          ajoittaiset nokkosihottumat

Mikäli lapsella on toistuvasti tämän tyyppistä oireilua laajalla ihoalueella ja oireilu on voimakasta, kyseessä on usein allerginen reaktio. Pelkkä kasvojen lehahtelu syömisen yhteydessä, ilman muita oireita, ei yleensä ole viite allergiaan vaan on vauvoilla tavallinen ilmiö.

Allergiatutkimuksia

Allergian selvittelyssä voidaan käyttää apuna IgE:n määritystä (verikoe) ja ihopistokoetta (prick-testi). Testit ovat vain yksi osa allergiaselvittelyjä eikä pelkästään niiden tuloksen mukaan aseteta allergiadiagnoosia tai aloiteta välttämisruokavaliota. Allergian diagnosoimisessa luotettavin keino on tehdä ruoka-ainealtistus. Mikäli atooppisen ihottuman taustalla on allergia, aloitetaan ruokavaliohoito. Ruokavaliosta poistetaan määräajaksi oireita aiheuttavat ruuat.

Ihottuman hoito

Ihottumapotilaille suositellaan päivittäisiä kylpyjä tai suihkutteluja. Perusvoidetta levitetään iholle 1-2 kertaa päivässä. Vaikeampaa ihottumaa hoidetaan yleensä kortisonivoiteilla ja valohoidolla. Kortisonivoidetta saa käyttää maksimissaan kaksi viikkoa yhteen mittaan ja sen jälkeen taukoa tulisi olla vähintään kymmenen päivää. Antihistamiinia voidaan käyttää ihon kutinaan, mutta sen teho on yleensä melko huono.

Koska on aika mennä lääkäriin?

Mikäli lapsella on laaja-alaista tai häiritsevää ihottumaa, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Mikäli lääkäri epäilee lapsella esimerkiksi maidolle tai viljoille, lapsi lähetetään yleensä erityissairaanhoitoon allergiatutkimuksiin. Lisää tietoa pikkulapsen atooppisesta ihottumasta löytyy esimerkiksi täältä: Pikkulasten atooppinen ekseema.

Lue myös probioottivalmisteista sekä antihistamiinilääkityksestä.

 

Lähteet

Haahtela, T., Hannuksela, M., Mäkelä, M. & Terho, E. (toim.) 2007. Allergia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Hannuksela, M. 2012. Pikkulasten atooppinen ekseema. Lääkärikirja Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00841

Kaila, M., Korppi, M., Mäkelä, M., Pelkonen, A. & Valovirta, E. (toim.) 2008. Lasten allergiset sairaudet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.