Maitoallergia lapsella

Maito on yleisimpiä lapsen allergian aiheuttajia ja se on hyvä tutkia ennen kuin muita ruoka-aineita aletaan miettiä oireilun taustalla.  Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2–3 %:lla imeväisikäisistä. Lehmänmaidolle voi oireilla myös äidin ruokavalion kautta. 

Maitoallergia ei ole sama asia, kuin laktoosi-intoleranssi. Maitoallergiassa maidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa ihmiselle allergisen reaktion. Allerginen reaktio syntyy, kun elimistö yrittää torjua maidon proteiinia. Herkistyminen voi tapahtua äidinmaidon, lapsen oman ruokailun ja todennäköisesti jopa ihon tai hengitysteiden välityksellä. Maitoallergiasta kärsivien lasten oireilu alkaa yleensä 3–6 kuukauden iässä. Myös siirryttäessä pikku hiljaa tavalliseen lehmänmaitoon 10-12 kk iässä, voi lapsen ”sietokynnys” ylittyä ja oireilu muuttua haitalliseksi.

Oireita viiveellä

Lapsen allergiseen oireiluun vaikuttaa sekä määrä että aika. Osalle allerginen reaktio voi tulla jo muutamasta millilitrasta maitoa ja osalla (noin puolet maitoallergisista) oireet tulevat välittömästi. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että oireet kehittyvät vasta päivien kuluessa. Myös maitoproteiinin määrä vaikuttaa. Osa voi sietää pieniä määriä maitoa, mutta määrän kasvaessa oireilu muuttuu sietämättömäksi. Tämä hankaloittaa suolioireisten allergioiden diagnosointia paljon. Onkin tärkeä muistaa, kun lehmänmaitopohjainen korvike aloitetaan ensimmäistä kertaa lapsella, seurata lasta useampia päiviä maitoannoksen noustessa.

Ihottuman ilmestyminen, paheneminen, lisääntynyt itkuisuus, ripuli, ummetus ja veriulosteet sekä pyllynalueen ihottuma voivat olla merkkinä lehmänmaidon sopimattomuudesta. Osalla oireilu tasoittuu elimistön tottuessa uuteen ruoka-aineeseen. Näin ei kuitenkaan aina käy, vaan oireilu pahenee, jolloin on kyseessä allergia. Lehmänmaito saattaa myös löytyä oireilun taustalta, vaikka se olisi ollut käytössä jo pidempään. 

Yksin esiintyvät sekä epätyypilliset oireet

Koliikkimainen kipu kuuluu monien maitoallergisten oirekuvaan, mutta on epäselvää, voiko pelkän koliikkioireen aiheuttaja olla maitoallergia. Joskus tavanomaiseen hoitoon reagoimattoman ummetuksen taustalta löytyy maitoallergia (Iacono ym. 1998). Maitoallergiaa on syytetty lasten päänsäryistä, hyperaktiivisuudesta, kroonisesta väsymyksestä ja unihäiriöistä, mutta ainakin ilman muita allergiaoireita nämä ovat erittäin harvoin maitoallergiasta johtuvia. (Lähde: DUODECIM -lehti)


Diagnosointi

Kun maitoallergiaa epäillään, kannattaa kääntyä lääkärin tai neuvolan puoleen. Viivästyneen (yli kahden tunnin kuluttua) maitoallergian toteamisessa ihotesteistä tai laboratoriokokeista ei ole apua ja ruoka-allergian diagnoosi perustuu aina altistuskokeeseen.

Lehmänmaito karsitaan pois lapsen ruokavaliosta kokonaan ja imettävälle äidille tai kiinteää ruokaa syövälle lapselle ohjataan maidoton ja kananmunaton ruokavalio 1-2 viikon ajaksi. Usein kehotetaan jättämään pois myös soija ja naudanliha. 

Välttökokeen aikana kannattaa välttää kaikkia uusia ruoka-aineita ja lääkkeitä sekä äidille että lapselle, muuten on mahdotonta sanoa, johtuuko oireilu maidosta vai tästä uudesta ruoka-aineesta.

Mikäli kokeen tulos jää epäselväksi ja allerginen oireilu jatkuu, on hyvä miettiä mahdollisuutta, että lapsi ei siedä useampaa käytössä olevaa ruoka-ainetta, kuten esimerkiksi kotimaisia viljoja.


Maitoallergian hoito

Maitoallergisen lapsen hoitona on välttämisruokavalio, ruoassa ei saa olla maidon proteiineja missään muodossa. Elintarvikepakkausten pakkausmerkinnöissä tulee ilmoittaa maitoproteiini tai maito. Ruoissa ja eineksissä on monia maitoa tarkoittavia sanoja.

Lievä ihottuma, punoitus tai suolioireet eivät edellytä välttämisruokavaliota. Lapsen kokonaisvointi on tärkeä ottaa huomioon.

On tärkeää neuvotella hoitavan tahon ja mahdollisesti erikseen ravitsemusneuvojan kanssa siitä, miten maito korvataan lapsen tai äidin ruokavaliossa. Erityisesti kalsiumin saanti on tärkeää turvata!

Maitoallergian pysyvyyttä on seurattava säännöllisin kokeiluin. Kun maitoallergia on todettu imeväisiässä, kokeillaan maitoa yleensä seuraavan kerran 1.5–2 vuoden iässä. Jos oireet ovat olleet edellisellä kerralla voimakkaita (allerginen yleisreaktio, turvotus tai rajut suolisto-oireet), on kokeilu aloitettava pienellä annoksella sairaalaolosuhteissa. Muissa tapauksissa kokeilu voidaan aloittaa kotona ja aloitusannokseksi valitaan selvästi pienempi määrä kuin se, joka edellisellä kerralla aiheutti oireita. Jos kokeilussa ilmaantuu edelleen selviä oireita, kokeillaan maitoa uudelleen 1–2 vuoden välein. (Lähde: DUODECIM -lehti)

Usein maitoallergia katoaa kouluikään mennessä. Suurin osa niistä lapsista, joilla on iho- tai suolioireinen viivästynyt yliherkkyys ja joiden taustalta ei löydy poikkeavaa IgE-vastetta, pääsee ruoka-allergioista eroon 2–3-vuotiaina.

Mikäli epäilet maitoallergiaa kouluikäisellä, voit käydä katsomassa lisätietoa DUODECIMin sivuilta:
Maitoon liitettyjen oireiden tutkiminen kouluikäisellä.

 
Muuta

  • Maitoallergisille lapsille ilmaantuu varsin yleisesti muita atopiaoireita–esimerkiksi astmaoireita jopa neljälle viidestä (Juntunen-Backman ym. 1995, Damén ja Kinnala 1997). Siten astmaoireita selvitettäessä tieto aikaisemmasta maitoallergiasta on tärkeä. (Lähde: DUODECIM -lehti)
  • Probioottisten elintarvikkeiden käyttö on turvallista. Antamalla allergiavaarassa olevalle lapselle probioottivalmistetta voidaan vähentää riskiä saada atooppinen ihottuma. Mahdolliset vaikutukset allergioiden ehkäisyyn ovat kantakohtaisia, ja yhdistelmien käyttö ja valmisteen luonne voivat muuttaa vaikutuksia edelleen. (Käypä hoito -suositus, Lasten ruoka-allergia 11/2011)

  • Prebiooteilla saattaa olla allergioita ehkäisevää vaikutus, mutta tutkimustietoa on vielä niukasti (Käypä hoito -suositus, Lasten ruoka-allergia 11/2011)

 Voit lukea erityiskorvikkeista tästä.

Lähteet

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50026?hakusana=maito
http://www.duodecimlehti.fi/
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ravitsemustietoa/terveys/ruoka_allergiat
http://allergia-fi-bin.directo.fi/@Bin/b69182b3e49547774a2e9c26c24a3a4c/1366536970/application/pdf/35207/lasten_ruoka_allergia%20opas%202010.pdf
http://kidshealth.org/parent/medical/allergies/milk_allergy.html
http://www.tampere.fi/tiedostot/5b7fW3e9r/vauvan_ruoka6_12_kk.pdf
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3439954/