Ongelmia syömisen kanssa

 

Ideaalitilanne on se, että lapselle pystytään tarjoamaan hänen ikätasonsa mukaista ruokaa ruokaympyrän jokaiselta alueelta. Varmasti kaikki vanhemmat haluaisivat tarjota lapselleen monipuolista ruokaa ja erilaisia makuelämyksiä. Moniallergisen lapsen kohdalla ei kuitenkaan valitettavasti aina päästä siihen tilanteeseen, että ruokavaliota saataisiin laajennettua samassa tahdissa kuin terveiden lasten. Tällaisessa tilanteessa perheen on tärkeää saada ravitsemusneuvonnan lisäksi myös tukea ja kannustusta hoitohenkilökunnalta.

Onko tämä meidän vika?

On tärkeä muistaa se, että lapsen allergia ei ole kenenkään vika eikä vanhempien tule kantaa syyllisyyttä siitä, että he olisivat tehneet jotain väärin. Lapsen pitkäaikainen sairaus on usein psyykkisestikin raskasta perheelle. Lapsen kivun ja vähäisten yöunien lisäksi, vanhemmat joutuvat jatkuvasti pohtimaan, mitä ruokaa lapselle uskaltaa antaa ja tuleeko ruokakokeilusta oireita. Vaikka lapsi olisi pääasiallisesti suolioireinen allergikko, vanhempien mielessä on silti usein myös pelko vakavasta allergisesta reaktiosta. Etenkin, jos lapsella tulee hengitystieoireilua (esimerkiksi hengityksen rohinaa) joistakin ruoka-aineista.

Tuki on tärkeää, älä siis jää yksin

Kun puhutaan moniallergisten lasten ravitsemusneuvonnasta, tiukoista ravitsemusohjeista on silloin enemmän haittaa kuin hyötyä. Mikäli vanhemmat kokevat kovasti stressiä ruokailun onnistumisesta, se vaikuttaa lapseen ja lapsi saattaa alkaa reagoimaan negatiivisesti syömistilanteisiin. Ruokailutilanteesta kannattaa luoda mahdollisimman mukava ja rento. Allergisella on lupa leikkiä, myös ruualla! Jos äiti tai isä on kovin ahdistunut tai pelokas aina lapsen aloittaessa syömistä, se saattaa tarttua lapseen. Näin ruokailutilanteista voi tulla hyvin ahdistavia koko perheelle. Voit lukea sivun alareunasta vinkkejä ruokailutilanteiden helpottamiseksi.

Jos lapsen ruokailuun alkaa liittyä liikaa stressiä, asiasta kannattaa keskustella esimerkiksi lääkärin tai neuvolan vastaanotolla. Joskus voi olla hyvä päästä keskustelemaan lapsen sairauden aiheuttamista tunteista ammattilaisen, esimerkiksi psykologin kanssa. Myös vertaistuen saaminen on tärkeää. Perheiden kannattaa hakeutua vertaistukiryhmiin tms. jossa perheet voivat jakaa tuntemuksiaan muiden allergiaperheiden kanssa. On usein lohduttavaa kuulla, ettei ole ainoa maailmassa, jonka lapsella on vaikeat allergiat.

Huolehdi lapsen riittävästä energiansaannista

Moniallergisen lapsen ruokavaliota on tärkeää yrittää laajentaa säännöllisesti ja pyrkiä löytämään aluksi ainakin yksi sopiva ruoka jokaisesta ruokaryhmästä eli vihannes/juures, hedelmä/marja, liha, vilja ja rasva. Tämän lisäksi on tärkeää, että lapsella on sopiva maito, erityiskorvike tai äidinmaito, josta hän saa energiaa ja vitamiineja sekä kivennäisaineita. Mikäli lapsi on hyvin suppealla ruokavaliolla, hän tarvitsee yleensä myös ravintolisiä, kuten kalsiumia. D-vitamiinin riittävästä saannista on myös huolehdittava. On myös tilanteita, joissa lapsen ruokavalion laajentaminen on hyvin vaikeaa ja hän oireilee lähes kaikille kokeilluille ruoka-aineille.

Uusia koostumuksia ja makuelämyksiä

Jos lapsen ruokavalio on hyvin suppea, tottuminen erilaisiin makuihin ja koostumuksiin on haasteellisempaa. Niitä ruokia, mistä lapsi ei saa oireita, tulisi käyttää mahdollisimman monipuolisesti. Kannattaa myös kiinnittää huomiota ruoan rakenteeseen. Kun lapsi kasvaa, on hyvä tarjota ruokaa myös karkeammassa muodossa. Yhdestä ruoka-aineesta voi valmistaa yllättävänkin monta erityyppistä ruokaa. Esimerkiksi bataatista voi tehdä sosetta, laittaa paloina keittoon tai pataruokaan sekä valmistaa bataattiranskalaisia. Ruokaohjeita-osiosta saatat löytää lapsesi ruokavalioon sopivia ohjeita. Ruokaohjeita kannattaa myös rohkeasti soveltaa ja vaihtaa niihin omalle lapselle sopivia ruoka-aineita tilalle.

Lääkäri ja ravitsemusterapeutti avuksi

Moniallergisen lapsen tulee aina olla allergioihin perehtyneen lääkärin hoidossa ja hänen kasvuaan sekä usein myös ravitsemustilannetta (mm. vitamiinitasojen määritys verestä) tulee seurata säännöllisesti. Lääkärin ja ravitsemusterapeutin kanssa lapselle laaditaan aina ruokavalion laajentamissuunnitelma. Mikäli yli 2-vuotiaalla on vielä hyvin suppea ruokavalio, voi olla tarpeen jatkaa erityiskorvikkeen käyttöä. Tästä kannattaa keskustella lääkärin kanssa ja pyytää ravitsemusterapeutilta arvio lapsen energian, vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista.

 

Lähteet

Arffman, S. & Hujala, N. (toim.) 2010. Ravitsemus neuvolatyössä. Helsinki: Edita Prima Oy

 

Äitien vinkit ruokailutilanteiden helpottamiseksi:

- Pöydässä on lupa katsella ohjelmia tai leikkiä. Pääasia on, että ruokailutilanteesta tulee positiivinen kokemus

- Ruuanlaittaminen yhdessä voi olla lapselle myös terapeuttista tutustumista ruokaan ilman pelkoa, että sitä on syötävä

- Sormiruokailu oli meidän allergiselle ihan pelastus. Hän ei avannut suutansa enää millekään ruualle, kun tuli niin kipeäksi kaikesta ja pelkäsi syöttötuolia. Ensin annoin hänen istua tuolissa leikkimässä ja katsomassa videoita, kun muut söimme. Tämän jälkeen aloin antaa hänelle eteen lautasen, jossa oli pieniä palasia ja yhtenä päivänä hän alkoi niitä popsia.
Ruokailutilanteesta oli tullut myös minulle todella ahdistava, koska lapsi oli niin kipeä, että tuntui, kuin kiduttaisin lastani. Kun istutin lapsen itsekseen tutustumaan ruokaan ja siivoilin samalla keittiötä, rentouduimme molemmat ja tänä päivänä ei ruokapöydässä ahdista enää ketään 🙂

- Eväät ovat hyvä juttu! Meillä on ollut pieni rasia aina mukana, lapsi on suostunut vaunuissa/autossa istuessaan syömään ja kokeilemaan kaikenlaista, mitä ei kotona ruokapöydässä

- Ruuasta voi tehdä erilaisia naamoja, joskus se innostaa lasta maistamaan sitä

- Erilaiset uudet ottimet, meidän lapsi suostui kokeilemaan perunamuusia ensimmäisen kerran, kun annoin suuren kauhan käteen

- Päiväkodilla on ollut suuri vaikutus ruokavalion laajenemiseen, lapsi suostuu siellä kokeilemaan eri juttuja, kun muut lapset syövät vieressä. Olen tosin kuullut, että joillain käy toisinkin päin

- Pöydässä on hyvä olla aina jotain, mistä lapsi pitää, olkoon se sitten vaikka muroja. Näihin moniallergisiin, kun eivät päde samat säännöt kuin muihin

- Erilaisia koostumuksia voi kokeilla. Jos ei hedelmä mene soseena, sitä voi pakastaa ja tehdä mehujätskiä

- Hyytelöstä saa hauskoja muotoja!

- Meillä syötiin huonoimpina aikoina lattialla, kun lapsi ei suostunut tulemaan ruokapöytään. En antanut sen niin vaivata itseäni ja onhan tuo oppinut pöydässä istumaan iän myötä

- Dippikupit voivat innostaa maistamaan uusia asioita

- Lapselle voi antaa ruokailutilanteessa leluja, joilla ei muulloin saa leikkiä, se houkuttaa pöytään ja pysymään siellä

- Mikäli lapsi tykkää napata ruokaa muiden lautasilta (ja saa niistä ruoista oireita), voi kokeilla syöttötuoliin kiinnitettäviä turvavaljaita. Mikäli lapsi on kovin temperamenttinen, tämä vinkki ei välttämättä toimi

- Lapsen syömiseen tai syömättä jättämiseen ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, se vaan pahentaa tilannetta

- Sipsit eivät ole läheskään niin huono juttu. Niissä on rasvaa, mitä meidän laiheliini tarvitsee ja vain pintasuolaa. Kannattaa siis olla ennakkoluuloton ja innovatiivinen. Jos lapsi ei muuta syö, mutta suostuu maistamaan sipsejä, lapsi voi silloin syödä sipsejä. (tarkistimme tosin ravitsemusterapeutin kannan asiaan ja myönteinen oli 🙂