Siedätys
Siedätyksestä puhutaan nykyään paljon. Monesti menevät kuitenkin sekaisin termit siedätys ja altistus.
Siedätys
Siedätys tarkoittaa allergiaa aiheuttavan aineen antamista niin pieninä annoksina, että lapsi pysyy oireettomana tai oireet ovat hyvin lieviä, lasta häiritsemättömiä. Ruokasiedätyksestä ei ole riittävästi tutkimusperäistä tietoa, eikä sitä sen vuoksi käytetä kuin isommille lapsille, joilla on anafylaksian riski jo pienestä altistumisesta. Siedätys vähintäänkin aloitetaan lääkärin valvonnassa.
Siitepöly- ja eläinallergiaan on siedätyshoitoa annettu jo pitkään. Siitepölyille voidaan siedättää, kun siitepölyallergian oireet ovat vaikeita ja tavallista elämää rajoittavia. Siedätys on useimmiten pistosmuotoinen, joka tarkoittaa säännöllisiä käyntejä poliklinikalla. Joissakin tapauksissa siitepölyallergiaan voidaan nykyisin käyttää myös kielenalustabletteja tms. suun kautta annosteltavaa siedätysvalmistetta, jolloin ensimmäisten kertojen jälkeen, voidaan ylläpitohoitoa toteuttaa myös kotona. Lue lisää siitepölyallergian siedättämisestä Allergia-, iho- ja astmaliiton sivuilta.
Altistus
Tutkimuksissa on todettu, että pitkäaikainen totaalivälttäminen jotakin ruoka-ainetta kohtaan, voi myöhemmin altistuksen sattuessa aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaksian. Siksi on perusteltua kokeilla säännöllisesti ruoka-aineiden sopivuutta. Tätä kutsutaan altistamiseksi.
Altistamisen tarkoitus on nähdä saako lapsi oireita aiemmin vältössä olleesta ruoka-aineesta. Mikäli oireita tulee, jatketaan välttämistä seuraavaan altistamiseen asti. Jos oireita ei tule, voidaan ruoka-aine ottaa säännölliseen käyttöön. Mikäli oireet tulevat vasta isommista annoksista tai oireet ovat hyvin lieviä, voidaan kokeilla ruoka-aineen ottamista ruokavalioon rajoitetusti. Esimerkiksi annetaan kerran viikossa pieni määrä. Lue lisää altistamisesta.
Kun kaipaat apua ja tukea mahdollisten allergiaoireiden kanssa tai arki allergisen lapsen kanssa mietityttää voit hakea vertaistukea Allergialapset ry:n kanavista.