Tutkimukset
Viivästyneiden (ei IgE-välitteisten) allergiareaktioiden osoittamiseksi ei tällä hetkellä ole yleisesti käytössä olevia allergiatutkimuksia. Käytössä olevat allergiatestit mittaavat lähinnä nopeaa allergiaa.
On tärkeää tiedostaa, että lapsi voi olla laaja-alaisestikin allerginen, vaikka allergiatutkimuksissa allergiaa ei tulisikaan esiin.
Oireiden yhteys allergian aiheuttajaan on paras tapa tunnistaa allergia ja sen vuoksi ruoka-aineiden kohdalla suositaan välttämis-altistuskokeita.
Altistus
- Hyvä tutkimus erityisesti viivästyneiden oireiden toteamiseksi tai nopeiden oireiden vakavuuden selvittämiseksi
- Voidaan tehdä omatoimisesti kotona tai virallisen protokollan mukaan (useimmiten Kelaa varten) erikoislääkärin valvonnassa
- Altistus aloitetaan välttämällä ensin kaksi viikkoa tarkasti altistettavaa ruoka-ainetta
- Välttämisen jälkeen lapsi altistetaan testattavalle ruoka-aineelle annoskokoa kasvattaen
- Osalla oireita tulee jo pienimmillä altistusannoksilla, toisilla altistus voi jatkua viikonkin
- Altistus lopetetaan aina selkeisiin allergiaoireisiin, altistettiin sitten kotona tai vastaanotolla
Lue lisää altistuksista.
Ihopistokoe eli prick-testi
- Nopeiden, välittömien reaktioiden perustutkimus
- Prick-tutkimus auttaa selvittämään millä allergeenilla voi olla yhteyttä lapsen erilaisiin oireisiin (esim. nenä- ja silmäoireet, astma, atooppinen ihottuma, nokkosihottuma, maha- ja suolisto-oireet)
- Prick tehdään joko lääkärin vastaanotolla hoitajan toimesta tai laboratoriossa
Lue lisää prick-testistä.
IgE-verikoe
- IgE kannattaa määrittää verestä, jos tutkittavat allergiaa aiheuttavat aineet (allergeenit) aiheuttavat hengitystie- tai iho-oireita tai maha- ja suolisto-oireet ovat nopeasti ilmaantuvia. Verikokeen ja ihotestin tulokset ovat niissä melkein aina yhtäpitäviä. Viivästyneiden oireiden selvittämiseen, ei IgE-tutkimuksesta useimmiten ole hyötyä.
- Mitä korkeampi jonkun tietyn allergeenin IgE-arvo on, sitä todennäköisemmin tutkittava saa allergisen reaktion kyseiseen allergeeniin. Arvo ei kerro mahdollisen reaktion voimakkuudesta.
Lue lisää IgE-verikokeesta.
Puhalluskoe/rasituskoe
- Puhalluskokeiden / rasituskokeiden tarkoituksena on todentaa mahdollinen astma ja sen vaikeustaso sekä lääkkeen hoitovaste.
- Puhalluskoe tehdään useimmiten vasta yli 4v iässä, jolloin lapsi osaa paremmin puhaltaa ja noudattaa ohjeita.
- Tehdään useimmiten polikliinisesti.
Lue lisää astmatutkimuksista.
Kun kaipaat apua ja tukea mahdollisten allergiaoireiden kanssa tai arki allergisen lapsen kanssa mietityttää voit hakea vertaistukea Allergialapset ry:n kanavista.