Välttämisruokavalio
Välttämisruokavaliolla tarkoitetaan ruokavaliota, jossa vältetään niitä ruoka-aineita, joille lapsi reagoi allergisesti. Joskus voidaan antaa jotakin allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita pieniä määriä tai harvoin oireiden sallimissa rajoissa, mutta varsin usein on tiukka välttämisruokavalio.
Jos ruokavaliossa on ruoka-aineita, joita lapsi sietää vain pieninä annoksina eikä joka päivä, voidaan noudattaa rotaatiota näiden ruoka-aineiden kohdalla. Rotaatiota voidaan käyttää myös uusia sopivia ruoka-aineita etsittäessä. Lue lisää rotaatiosta.
Välttämisruokavalion noudattaminen
Välttämisruokavaliota noudatetaan kotona, päivähoidossa/koulussa, harrastuksissa, arjessa, juhlassa, mummolassa, kummin luona jne. Lasten kohdalla aikuisten tulee olla tarkkoja välttämisruokavalion noudattamisesta, sillä etenkään pienet lapset eivät itse osaa luotettavasti kertoa mitä voivat syödä ja mitä eivät, toisaalta he eivät myöskään osaa kertoa mahdollisista oireistaan.
Yleisimpiä välttämisruokavalioita ovat mm. maidoton, munaton, soijaton ja gluteeniton. Osalla lapsista voi olla useampiakin näistä yhtäaikaisesti. Tällaiseen tilanteeseen on allergiaperheissä jo varsin vakiintunut termi ”kaiketon”.
Maidoton ruokavalio ei saa sisältää
- maitoa, piimää, kermaa, viiliä, jogurttia, voita
- heraa, kaseiinia tms maidon proteiineja
- maidon ainesosia sisältävää kosmetiikkaa
Maito täytyy säädösten mukaan merkitä elintarvikkeisiin ns omalla nimellään, eli siten, että voidaan tunnistaa helposti maidon ainesosaksi. Esimerkiksi ”heraproteiini (maidosta)”.
Munaton ruokavalio ei saa sisältää
- kananmunaa
- kananmunan valkuaista tai keltuaista
- usein muidenkin lintujen munat voivat aiheuttaa oireita
Kananmuna täytyy säädösten mukaan merkitä elintarvikkeisiin ns omalla nimellään, eli siten, että voidaan tunnistaa helposti kananmunan ainesosaksi. Esimerkiksi ”valkuainen (kananmunasta)”.
Soijaton ruokavalio ei saa sisältää
- soijaa, soijaproteiinia
- tofua, soijakastiketta, soijapapua, soijaöljyä jne.
- soijalesitiini saattaa sopia osalle soija-allergisista, mutta ei läheskään kaikille
Soija täytyy säädösten mukaan merkitä elintarvikkeisiin ns omalla nimellään, eli siten, että voidaan tunnistaa helposti soijan ainesosaksi. Esimerkiksi ”lesitiinii (soijasta)”.
Gluteeniton ruokavalio ei saa sisältää
- gluteenia, jota on vehnässä, ohrassa ja rukiissa
- vehnää on mm. speltti, bulgur, durum, couscous, seitan, mannasuurimot ja grahamjauhot
Osalle gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevista käy gluteeniton kaura, gluteeniton vehnätärkkelys ja gluteeniton ohratärkkelys. Valtaosa gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevista on keliakiaa sairastavia.
Allergisille taas voi sopia joku/jotkut viljoista oli niissä gluteenia tai ei. Välttämisruokavaliota toteutettaessa on siis tärkeää tietää, onko kyse keliakiasta vai vilja-allergiasta jos on kyse vilja-allergiasta niin on selvitettävä mitkä viljat sopivat ja mitkä eivät.
Kaura, vehnä, ohra ja ruis täytyy säädösten mukaan merkitä ns omilla nimillään, eli siten, että voidaan tunnistaa helposti. Esimerkiksi ”tärkkelys (vehnästä)”.
Välttämisruokavalion purkaminen
Välttämisruokavaliota ei ole tarkoitus pitää sen kauempaa, kun on oireiden vuoksi pakko. Tästä syystä lasta altistetaan tunnetuille allergiaa aiheuttaville ruoka-aineille useimmiten 3kk-1v välein, riippuen allergian laajuudesta ja oireiden hankaluudesta. Kouluikäisille lapsille altistuksia tehdään usein harvemmin, koska todennäköisyydet allergian poistumiseen pienenevät iän myötä.
Altistuksella tarkoitetaan ruoka-aineen kokeilemista varovaisesti uudelleen ja altistus keskeytetään, jos oireita tulee. Jos oireita ei tule, vaikka annos on nostettu ns. normaalille käyttötasolle, voidaan kyseisen ruoka-aineen välttämisruokavalio purkaa. Valtaosa altistuksista tehdään kotona perheen oman aikataulun mukaisesti, mutta jonkin verran altistuksia tehdään myös lääkärin valvonnassa oireiden vakavuuden vuoksi tai kun on diagnoosimielessä tarpeellista selvittää oireita tarkemmin.
Päivähoitoon ja kouluun altistukset ei kuulu eli altistukset hoidetaan kotona/lääkärin valvonnassa ja mikäli altistuksen tulos aiheuttaa muutoksia päivähoidossa/koulussa noudatettavaan ruokavalioon, ilmoitetaan siitä kyseiseen yksikköön. Lue lisää altistuksista.
Välttämisruokavalio ja imetys
Joskus imeväisikäinen lapsi reagoi allergisesti äidinmaidon välityksellä jollekin ruoka-aineelle. Tämä on harvinaista, mutta mahdollista. Jos näin käy, voi äidin olla tarpeen aloittaa välttämisruokavalio, jota tässä tilanteessa kutsutaan imetysdieetiksi. Lue lisää allergisen imetyksestä.
Kun kaipaat apua ja tukea mahdollisten allergiaoireiden kanssa tai arki allergisen lapsen kanssa mietityttää voit hakea vertaistukea Allergialapset ry:n kanavista.